Isännöitsijän rooli korjaushankkeissa

Isännöitsijän rooli korjaushankkeissa

Paljon keskustelua on aiheuttanut isännöitsijän rooli taloyhtiön korjaushankkeissa ja erityisesti siitä aiheutuvat kustannukset. On myös uutisoitu täysin poskettomista korvauksista, joissa isännöinnin erillispalkkio on sidottu urakan kokonaissummaan tietyllä prosenttiosuudella ns. hallintopalkkiona, johon ei välttämättä työmaakokoukset edes sisälly. Aiheesta herää kysymys: onko tämä reilua ja asiakkuutta tukevaa toimintaa? Edistetäänkö tässä taloyhtiön etua, joka isännöinnin eettisten ohjeiden mukaan pitäisi olla kaiken toiminnan takana?


On täysin urakka- ja taloyhtiökohtaista, minkälainen rooli isännöitsijälle lankeaa kussakin urakassa. Paljon on myös kiinni taloyhtiön hallituksen aktiivisuudesta ja sen jäsenten omista taustoista, tukevatko ne korjausrakentamista. Isännöitsijän rooli kuitenkin tiivistettynä on operoida urakan liikkuvat osat tiiviinä pakettina niin, että sekä taloyhtiön hallitus, urakoitsija, suunnittelija ja valvoja hoitavat oman roolinsa niin hyvin kuin mahdollista. Hallinnon ja talouden hoito rahoitusneuvotteluineen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti kuuluu tähän tiiviinä osana, myös kokouksiin osallistuminen.


Suuremmissa hankkeissa projektijohto voidaan ulkoistaa yleensä kolmannelle osapuolelle, johon monesti sisältyy urakan mm. suunnittelu, kilpailutus ja valvonta. Urakoitsija puolestaan hoitaa yleensä urakan aikaisen tiedottamisen. Ulkoistaminen ei kuitenkaan poista isännöitsijän ja hallituksen vastuuta omista rooleistaan; isännöitsijä vastaa operatiivisesta myös ulkoistetun projektijohdon toiminnan valvomisesta taloyhtiön edun mukaisesti ja hallitus päättää osaltaan esimerkiksi urakan aikana esiin tulleista päätettävistä asioita mm. lisä- ja muutostöiden toteuttamisesta ja laajuudesta.
Pienemmissä hankkeissa isännöinnin rooli on yleensä suurempi, jolloin urakkakilpailutus ja tarvittavan valvonnan järjestäminen usein kuuluu isännöitsijän tehtäväkuvaan.


Ovatko edellä mainitut isännöinnin erillistehtävät sitten arvoltaan jopa useita kymmeniätuhansia urakan kokonaishinnasta riippuen? Mielestämme ei. Taloyhtiöiden ei pitäisi lähtökohtaisesti hyväksyä urakkahintaan prosenttiosuuksin sidottuja isännöinnin erillisveloituksia, vaan reiluuden ja läpinäkyvyyden kannalta olisi aina parempi maksaa tehdystä työstä tai erikseen sopia kohtuullinen kiinteä kokonaishinta, johon sisältyy koko urakkakokonaisuus kokouksineen tai näiden yhdistelmä.


Jälleen haastamme jokaisen taloyhtiön hallituksen pohtimaan eettisesti kestäviä ratkaisuja myös korjaushankkeissa, jotka vaikuttavat suureen osaan vanhempaan taloyhtiökantaan. Käydään avoimesti keskustelua reilusta korvausmenettelystä, joka tiivistää asiakassuhdetta, sen sijaan, että se pahimmillaan loitontaa isännöitsijää ja hallitusta tai koko taloyhtiötä. Reilu Isännöinti edistää osaltaan tervettä kyseenalaistamista nykyisiin normeihin nyt ja jatkossa.


Antti Lyly
antti.lyly@reiluisannointi.fi | 050 550 0941
Toimitusjohtaja, Reilu Isännöinti Oy